Langaton teknologia ja riskikapitalismi

Kuva

Käytännössä sähkömagneettisen säteilyn biologisilta vaikutuksilta suojaavia normeja ei ole. Teollisuus saa toimia niin holtittomasti kuin haluaa.

Saksalainen sosiologi Ulrich Beck on klassikkokirjoissaan käsitellyt sitä, miten teollisessa yhteiskunnassa riskit karkaavat yhä useammin perinteisten turvainstituutioiden kontrollista. Teollinen yhteiskunta alkaa itse tuottaa uhkia, jotka eivät pysy sen hallinnassa.

Langattoman teknologian kohdalla on käynyt niin kuin Beck pelkäsi. Tietotekniikkateollisuus on ottanut holtittomasti käyttöön mikroaaltosäteilyyn perustuvaa teknologiaa. Sen turvallisuutta ei ole kuitenkaan koskaan osoitettu, haitoista on päinvastoin paljon tieteellistä näyttöä.

Mikroaaltoteknologian haitat tiedettiin jo varhain

Mikroaaltoteknologiaa on käytetty tutkissa paljon pidempään kuin matkapuhelimissa. Sotilaskäytön ja työperäisen altistuksen perusteella tiedettiin jo 1960-luvulla, että teknologia voi aiheuttaa ns. mikroaaltosyndroomaa. Sen oireet kuvattiin hämmästyttävän yksityiskohtaisesti vanhoissa neuvostoliittolaisissa ja amerikkalaisissa asiakirjoissa. Matkapuhelinteknologian kehittämistyön ollessa vasta alussa oli siis jo riittävästi syitä epäillä teknologian turvallisuutta.

Tietotekniikan kehityksen moottorina on ollut teollisen yhteiskunnan ahne pyrkimys vahvaan taloudelliseen kasvuun. Kiihkeä kasvun tavoittelu, haitoista piittaamatta, on saanut yritykset ja poliitikot unohtamaan mahdolliset riskit. Dollarien ja eurojen kuvien kiiluessa silmissä uuden teknologian aggressiivista kehittämistä on haluttu vauhdittaa kaikin tavoin. Kehitys- ja innovaatiorahoja on jaettu kukkaronnyörit löysällä. Silmät on ummistettu riskeiltä eikä varoituksia ole kuunneltu.

Langaton teknologia on sepelvaltimokapitalismia

Harvardin taloustieteen professori Kenneth Rogoff on lanseerannut termin sepelvaltimokapitalismi (engl.  coronary capitalism). Hän on kuvannut sitä, miten yhteiskuntiemme säätelyjärjestelmät ovat systemaattisesti ja laajasti epäonnistuneet uudistamaan länsimaista kapitalismia.

Keskeinen ongelma on, että tuotannon ulkoishaittoja ei huomioida kuluina yritysten kirjanpidossa. Sen vuoksi yritysten ei tarvitse juurikaan ottaa huomioon tuotantonsa vaikutuksia ihmisten terveydelle tai luonnolle.

Rogoff ottaa esimerkiksi elintarviketeollisuuden, joka on keskittynyt kehittämään tuotantokuluiltaan matalia jalostettuja tuotteita, jotka vetoavat kuluttajien makumieltymyksiin ja ovat helppoja käyttää. Halpojen raaka-aineittensa vuoksi jalostetut elintarvikkeet ovat kuitenkin ravitsemuksellisesti köyhiä. Niiden syöminen on johtanut maailmanlaajuiseen lihavuusepidemiaan ja kroonisiin sairauksiin, mm. sydäntauteihin – siitä nimi sepelvaltimokapitalismi.

Haitat ulkoistetaan

Sepelvaltimokapitalismissa yritykset ovat innokkaita keräämään voitot terveydellisesti haitallisten tuotteiden myynnistä. Samaan aikaan terveydelliset ja ekologiset haitat jätetään yksittäisten ihmisten ja julkisen sektorin taakaksi. Ihmiset kärsivät terveysongelmista, ja sairaanhoidon kulut lankeavat yksilöille ja julkiselle sektorille. Yritykset pääsevät kuin koira veräjästä.

Periaatteessa yhteiskunnassamme on voimassa saastuttaja maksaa -periaate. Se on oikeudellinen prinsiippi, jonka EU:n perussopimuskin tuntee. Käytännössä – sääntelyjärjestelmän ollessa rikki – sitä ei yleensä panna täytäntöön. Tietotekniikkateollisuutta ei juurikaan valvota.

Väestöä suojaavia raja-arvoja ei ole

Harva maallikko tietää, että ionisoimattomalla säteilyllä (sisältää langattoman teknologian mikroaaltosäteilyn) ei käytännössä ole väestöä suojaavia raja-arvoja. Nykyiset raja-arvot ovat olemassa vain nimellisesti. Ne perustuvat lyhyen altistuksen rajuun kudoksia lämmittävään vaikutuksen ja unohtavat kokonaan haitat, joita on matalatehoisella ja pitkäaikaisella, 24/7 jatkuvalla altistuksella.

Epärealistisen korkeita säteilyn raja-arvoja voi verrata siihen, että meillä olisi maanteillä käytössä 500 km/h nopeusrajoitus. Jos nopeusrajoitus olisi näin epärealistisen korkea, kaikkien tielläliikkujien nopeus jäisi nopeusrajoituksen alapuolelle.

Jos nopeusrajoitus olisi 500 km/h, onnettomuuksia sattuisi runsaasti välillä 80–500 km/h. Juuri näin on myös mikroaaltosäteilyn kohdalla: sadat tutkimukset osoittavat, että langattoman teknologian mikroaaltosäteilyllä on haitallisia biologisia ja terveydellisiä vaikutuksia paljon alle nykyisten turvanormien.

Prokrusteiset normit eivät ota huomioon biologisia vaikutuksia

Kuva

Prokrusteen vuoteella tarkoitetaan mielivaltaista normia, johon sopimaton ihminen tai asia mukautetaan väkisin.

Nykyiset suojanormit ovat prokrusteisia. Prokrustes oli kreikkalaisen mytologian tuntema maantierosvo, joka kutsui ohikulkijoita nukkumaan vuoteeseensa. Jos vieras osoittautui liian pitkäksi, häneltä amputoitiin ylimenevä osa jaloista; jos liian pitkä, häntä venytettiin väkisin.  Samalla tavoin mielivaltaisia ja väkivaltaisia ovat myös ionisoimattoman säteilyn suojanormit, jotka eivät ota huomioon säteilyn vaikutuksia biologiaamme: soluihimme ja kudoksiimme.

Altistumme arjessa sellaiselle määrälle säteilyä, joka aiheuttaa kehoissamme haitallisia biologisia vaikutuksia – tunsimmepa näitä vaikutuksia tai emme. Sähkösaasteen jatkuvasti lisääntyessä yhä useammat myös kokevat haitallisia terveydellisiä vaikutuksia. Vielä useammat eivät osaa yhdistää oireitaan, kuten lisääntynyttä stressiä tai unettomuutta, työpaikan ja kodin langattomasta teknologiasta saamaansa säteilyyn.

Mikroaaltosäteilyn terveydelle haitalliset vaikutukset ulottuvat epämukavuuden tunteesta unettomuuteen, työmuistin heikkenemisestä päänsärkyyn, sydämen nopealyöntisyydestä sydämen rytmihäiriöihin, keskittymiskyvyn puutteesta ADHD-oireisiin, sperman laadun heikkenemisestä kasvaneeseen aivosyöpäriskiin. Haittoja on osoitettu myös eläimille ja muulle luonnolle.

Tieteellisten tutkimusten osoittamia biologisia ja terveydellisiä haittoja on summattu esimerkiksi BioInitiative 2012 -raportin 26-sivuiseen englanninkieliseeen yhteenvetoon (PDF).

Yritysten riskinotolle suitset

Tilanteeseen auttaa vain se, että asetamme yhteiskunnassa selvät rajat yritysten riskinotolle. Yritykset voivat ottaa taloudellisia riskejä omalla kustannuksellaan, mutta ei ole hyväksyttävissä, että ne ottavat riskejä kansalaisten terveyden ja luonnon kustannuksella.

Tarvitsemme toimivaa teknologiateollisuuden sääntelyä, joka perustuu vaatimukseen, että teknologian on oltava biologisesti ja ekologisesti haitatonta. Myös langattoman teknologian on oltava kestävää. Kestävyys merkitsee sitä, että se ei saa aiheuttaa haittoja ihmisille, eläimille, kasveille eikä ekosysteemeille.

Käytännössä tarvitsemme langattoman teknologian käytön rajoituksia ja dramaattista raja-arvojen alentamista. Tarvitsemme lainsäädäntöä, joka vähentää koko väestön säteilyaltistusta ja tarjoaa sen lisäksi suojaa varsinkin lapsille, raskaana oleville ja sähköherkille.

Sähkömagneettisen säteilyn biologisten vaikutusten huomioonottaminen merkitsisi esimerkiksi sitä, että langatonta teknologiaa ei oteta käyttöön siellä, missä langalliset ratkaisut ovat mahdollisia. Tämän mukaisesti esimerkiksi kotien etäluettavista mittareista ja koulujen WLAN-yhteyksistä tulisi luopua. Sen sijaan lankapuhelinverkko tulisi säilyttää siellä missä se on ja valokuitu tulisi vetää nopeasti kaikkialle Suomeen, loppukäyttäjille saakka.

Viitteitä:

BioInitiative 2012 Report. Summary for the Public (PDF).

Cook HJ, et al. Early Research on the Biological Effects of
Microwave Radiation: 1940-1960. Annals of Science, 37(1980), 323-351.

Euroopan parlamentin päätöslauselma 4 . syyskuuta 2008 aiheesta ’Väliarvio Euroopan ympäristöterveystoimintasuunnitelmasta (2004–2010)’.

Ken Rogoff on “Coronary Capitalism” in the food industry.
Juggling Dynamite, Feb. 21, 2012.

Maisch DR. The procrustean approach: setting exposure standards for telecommunications frequency electromagnetic radiation. University of Wollongong, 2009.

Rogoff K. Coronary Capitalism. Project Syndicate, Feb. 1, 2012.

Mainokset
Kategoria(t): Uncategorized Avainsana(t): , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

2 vastausta artikkeliin: Langaton teknologia ja riskikapitalismi

  1. Mikko Ahonen sanoo:

    Mainioita pointteja: ”Teollinen yhteiskunta alkaa itse tuottaa uhkia, jotka eivät pysy sen hallinnassa.”

    Kun valtio alkaa hyysämään ja omistamaan riskiyrityksiä, mitään riskienhallintaa ei ole. Kansalaisten pakkosäteilyttäminen pikkulapsista alkaen saa piirteitä, jotka muistuttavat … totalitarismia.

    Suosittelen erityisesti yltä Don(ald) Maischin väitöskirjaa. On parhaimmillaan kuin trilleri ja valitettavasti tosi. Kertoo asioista, joista maassamme ei ole saanut keskustella.

    • Omakohtaisesti olen todennut mikrosäteilyn ja sen todella vaaralliset haitat terveydelle.
      Kaikki sähkömagneettisesta säteilystä edellä kerrottu artikkeli pitää paikkansa.
      Asiaa pitäisi enemmän vielä saada yleiseen tietoon. Säteilylle altistuminen on tosiasia,
      etenkin kannettavat tietokoneet ja kaiken maailman läppärit sekä monikäyttöiset puhelimet, ovat kaikki erilaisille sairauksille altistavia härpäkkeitä.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s