Langattoman teknologian leviäminen on johtanut siihen, että säteilyarvot ovat monin paikoin monikymmenkertaistuneet muutamassa vuodessa. Korkeita radiotaajuisen säteilyn lukemia voi mitata eri puolilla kaupunkien keskustoja. Tyypillisiä runsaan säteilyn paikkoja ovat metroasemille johtavat oviaukot ja käytävät, kaukojunat, vilkasliikenteiset kadut ja risteykset, torit ja aukiot sekä markettien eteistilat.
Säteilymittari meni punaiselle K-citymarket Vuosaaressa.
Olen jo aiemmin mitannut korkeita radiotaajuisen säteilyn arvoja K-citymarket Vuosaaren kassojen luota. Viisi kuukautta sitten lähetin myös asiakaspalautetta asiasta kaupalle saamatta koskaan vastausta.
Lauantaina 5.10. 2013 tekemässäni mittauksessa radiotaajuista säteilyä oli tämän K-citymarketin kassojen luona 39,07 mW/m2, kuten oheinen kuva kertoo. Lukema ei ollut poikkeuksellinen piikki vaan pysyi kohtalaisen vakiona tuolla tasolla. Mittaamani maksimitaso oli itse asiassa vielä korkeampi: 57,80 mW/m2, mikä näkyy mittarin näytön alariviltä, jos kuvan klikkaa suuremmaksi.
Tavalliselle maallikolle lukemat tuskin kertovat paljonkaan mutta niitä voi verrata esimerkiksi BioInitiative 2007 -ohjearvoon, joka on 1 mW/m2. Ohjearvo siis ylittyi jopa 57-kertaisesti.
Säteilyn tolkutonta määrää on vaikea ymmärtää, sillä sitä tuskin tarvitaan mitään käytännöllistä tarvetta varten. Kassojenkin maksuliikenne voitaisiin hoitaa kaupassa langallisesti, jolloin radiotaajuista säteilyä ei olisi lainkaan.
Mittaukset on tehty hyvänä pidetyllä Cornet ED75 -mittarilla.
Mitä haittaa näin runsaasta säteilystä?
K-citymarketissa mittaamani säteilytaso ei ole välittömästi vaarallinen. Se on myös täysin laillinen säteilytaso. Säteilyturvakeskus STUKin käyttämät raja-arvot ovat niin korkeat, että ne antavat langattoman mikroaaltoteknologian soveltajille käytännössä täysin avoimen valtakirjan.
Säteilyturvakeskuksen käyttämät raja-arvot perustuvat radiotaajuisen säteilyn lyhytaikaiseen lämpövaikutukseen. Ne eivät ota huomioon pitkäaikaisen säteilyaltistuksen lämpövaikutuksesta riippumatonta vaikutusta, joka kuitenkin on havaittu kymmenissä tutkimuksissa.
Epidemiologiset ja kokeelliset tutkimukset viittaavat siihen, että radiotaajuisella säteilyllä on biologisia ja terveydellisiä haittoja paljon sen alle, mitä olen nyt kaupassa mitannut. Radiotaajuinen säteily esimerkiksi lisää oksidatiivista stressiä, kohottaa stressiproteiinien tasoja, aiheuttaa joissakin solutyypeissä DNA:n katkeilua, viivästyttää DNA:n korjausta, aiheuttaa kalsiumin vuotoa soluista sekä heikentää aivoja suojaavaa veri-aivoestettä, mikä päästää mm. raskasmetalleja helpommin aivoihin. Näistä syistä arjen korkeista säteilyarvoista pitäisi olla huolissaan.
Erityisesti on syytä olla huolissaan K-citymarkettien kassoista, jotka joutuvat työskentelemään runsaassa säteilyssä kokopäiväisesti ja vuosikausia. Kukaan ei nimittäin varmuudella tiedä, millaisia vaikutuksia tällaisella runsaalla koko kehon säteilyaltistuksella on pitkäaikaisesti. Pidänkin runsasta säteilyä työturvallisuusuhkana. Jos olisin kauppias, puuttuisin asiaan pian ja ripeästi, sillä runsas säteilyaltistus voi lisätä henkilöstön sairastavuutta, sairauspäiviä ja mahdollisesti myös työkyvyttömyyden riskiä. Tieteellisen epävarmuuden vallitessa varovaisuusperiaatteen soveltaminen olisi järkevää.
Runsas säteily voi olla haitallista myös K-citymarketin asiakkaille. Se lisää kaupassa asioivien päivittäisen sähkömagneettisen säteilyn kokonaisaltistusta. Kokonaissaannin kasvulla voi olla esimerkiksi neurologisia oireita, kuten stressiä, päänsärkyä ja unettomuutta, lisäävää vaikutusta. Muun muassa nämä ovat olleet oireita, joihin runsas mikroaaltosäteily on yhdistetty.
STUKin käyttämät raja-arvot eivät myöskään ota huomioon sitä, että herkimmille yksilöille ne ovat aivan liian korkeita, kuten erikoislääkäri ja emeritusprofessori Osmo Hänninen on aivan oikein eri yhteyksissä huomauttanut. Herkimmät ihmiset voivat saada välittömiä oireita K-citymarketin lukemia paljon alemmistakin säteilytasoista.
Niin kauan kuin K-citymarketin lukemat ovat näin korkeita, asioin mieluummin muissa kaupoissa.
Viitteitä:
Säteileekö? 
Hei, kiitos asiallisesta kirjoituksesta. Kommentoisin yhtä usein väärin ymmärrettyä asiaa. Kirjoitat: ”Se on myös täysin laillinen säteilytaso. Säteilyturvakeskus STUKin käyttämät raja-arvot ovat niin korkeat, että se antaa langattoman mikroaaltoteknologian soveltajille käytännössä täysin avoimen valtakirjan.” Tämä on varsin yleinen laintulkinta, mutta väärä. STM aikoinaan adoptoi Suomeen teollisuuden intressien mukaiset hyvin löyhät radiotaajuisen säteilyn raja-arvot. Eivät tällaiset normit voi sivuuttaa lakeja ja oikeusperiaatteita, jotka suojaavat ihmisten terveyttä. Terveys on perusoikeus, joka ylittää teleoperaattoreiden oikeuden harjoittaa liiketoimintaa. Myös EU:n ympäristöoikeudellisten periaatteiden mukaan terveys menee taloudellisten intressien edelle. Stuk ei myöskään ole sellainen viranomainen, jonka suosituksia muut viranomaiset olisivat velvollisia noudattamaan; piiloutuminen Stukin selän taakse ei poista muiden viranomaisten tai kaupallisten toimijoiden velvollisuutta toimia lakien mukaisesti. Myös säteilylaki rajoittaa säteilyn käyttöä mm. niin, että säteilyaltistus on pidettävä ”niin alhaisena kuin käytännöllisin toimenpitein on mahdollista”. Näin ollen nykytilanne Suomessa ei ole lainkaan itsestäänselvästi lainmukainen.
Hyvä Tutkija,
Olet varmasti oikeassa. Kirjoitukseni tuolta osin kuvasi vallitsevaa käytäntöä, joka ei tietenkään ole oikea. Terveys on, kuten sanoit, perustuslain perusoikeuksiin kuuluva oikeus ja tärkeämpi kuin operaattoreille ja muille annetut vapaat kädet. Lisäksi varovaisuusperiaatteella on tunnustettu asema EU-lainsäädännössäkin.
Lain tulkinnassa esimerkiksi Euroopan yhteisön perustamissopimus voi olla merkittävä. Siinä todetaan:
Lähde: Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen konsolidoitu toisinto, jossa on yhdistetty Lissabonin sopimuksen tuomat muutokset Euroopan yhteisön perustamissopimukseen, 191 artikla (aiempi EY-sopimuksen 174 artikla), sivunumero C326/132.
http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=OJ:C:2012:326:FULL:FI:PDF
Selvisikö mikä oli säteilyn lähde? Jos kaikkialla säteilee noin paljon, on lähteitä oltava useita. Mikä sen oikein voi aiheuttaa?
Hei Henrica, ei selvinnyt. En mitannut kattavasti mutta sisemmällä kaupassa lukemat eivät olleet yhtä pahoja. Sen sijaan kaupan edessä käytävällä säteilyä oli myös paljon, vaikkakaan ei yhtä korkeaa lukemaa.
Käyttämässäni mittarissa ei ole taajuuserotinta eikä suunta-antennia. Sen vuoksi on vaikea sanoa, kuinka monesta säteilylähteestä oli kysymys ja oliko kysymys tukiasemasäteilystä vai WLAN-reitittimistä. Arvelen, että kaupassa on matkapuhelintukiasema sekä useita WLAN-reitittimiä, mutta se on pelkkä arvaus.
Ne on ne varashälyttimet pitkässä rivissä suurine antenneineen siellä kassojen luona…
Heka, mielenkiintoinen ajatus mutta en pidä sitä todennäköisenä, koska neljän metrin päässä kassoista (kauppaan sisäänpäin) säteilyä oli enemmän kuin juuri kassojen kohdalla.
Onhan tämä kun asiallinen kommentti poistetaan.
Näköjään hyvä Juha ei kestä totuuksia, mutta jos kehtaat, käyppä piruuttasi mittaamassa läheisiä radioamatööriasemia 12-13pv tätä kuuta. Voit yllättyä näistä ”säteilyarvoista” kun papat päästelevät Scandinavian Activity Contestia lähettimet punasena. Voi olla että mittaristasi loppuu asteikko hyvin äkkiä.
Finnish Alcoholist, suosittelen lukemaan keskusteluohjeeni. Kun kirjoittaa neutraaliin tai ystävälliseen tyyliin, kommentti julkaistaan.
Mutta itse asiaan: tietojeni mukaan langattoman teknologian säteilyn biologiset haitat eivät selity kokonaan säteilyn teholla vaan signaalin modulointi ja tehon äkkinäiset vaihtelut ovat merkittäviä syitä siihen, että langattoman teknologian mikroaaltosäteily saa aikaan vaikutuksia solu- ja kudostasolla. Tri Devra Davis puhuu tästä asiasta Työterveyslaitoksella viime vuonna pitämänsä luennon alussa:
Lisäksi ei voida olettaa, että radioamatöörien käyttämillä taajuuksilla on samoja biologisia vaikutuksia kuin kaupallisen langattoman teknologian taajuuksilla. Ei ole esimerkiksi sattumaa, että mikroaaltouunien taajuudeksi valittiin juuri 2,45 GHz. Tämä taajuus saa vesimolekyylit värähtelemään tehokkaammin kuin muut taajuudet. Tämä taajuus on samalla se, mitä WLAN/Wi-Fi-reitittimet käyttävät.
Se, että matalatehoinen radiotaajuinen säteily aiheuttaa biologisia vaikutuksia ja terveyshaittoja ei ole minun keksintöni vaan lukuisat tutkimukset osoittavat sitä. Suosittelenkin lukemaan kirjoituksieni tieteellisiä lähteitä. Ne ovat mielenkiintoisia ja niistä voi oppia paljon lisää.
Anteeksi Juhalle tämä, en huomannut koko linkkiä.
Mutta radioamatööreille on sallittu 2300 – 2450 MHz taajuusväli (2.3-2.45GHz) ja tällä taajuusalueella sallittu huipputeho on CW,FM ja AM modulaatilajeilla 150Wattia ja SSBllä 600Wattia. Single Sideband (ssb) modulaatiolla lähetinteho vaihtelee hyvinkin nopeasti, puhutun audion mukaan, samoin AMällä.
Taas FM modulaatiolla taajuus vaihtelee noin 25khz puheen tahtiin.
Radioamatöörit sattuvat myös käyttämään nykyisin näitä taajuusalueita datalinkkeinä, hiukan isommilla tehoilla kuin jokin pieni WLAN tukari.
Tämä on hiukan muuta verrattuna WLAN tukiasemien alle 500mW tehoon.
Radioamatööreillä on myös käytössä myös seuraavat taajuusalueet:
3.4 GHz
5.6 GHz
10 GHz
24 GHz
Sinun kannattaisi päivittää tietosi nykyisestä radioamatööriliikenteestä, ollaan tässä jo tultu se 100vuotta eteempäin kipinälennättimistä ja putkitekniikasta.
Finnish Alcoholist, pitää paikkansa, että en tiedä radioamatööritoiminnasta paljon mitään. Ajatellen väestön altistumista sähkömagneettiselle säteilylle, se ei ole merkittävä puute, koska radioamatööritoiminnan tuottama säteily ei tietääkseni muodosta merkittävää osaa väestön kokonaisaltistuksesta.
Ymmärrän hyvin skeptisyyttäsi, jos olet tekemisissä kertomiesi säteilytehojen kanssa mutta et ole itse havainnut haittoja. Suosittelen edelleen tutustumista mainitsemiini lähteisiin, sillä muuten hedelmällistä keskustelua varten ei oikein löydy kosketuspintaa. Aihe blogikirjoituksessahan on kaupallisen langattoman teknologian aikaansaama säteily, ei radioamatööritoiminta.