Rajua tukiasemasäteilyä Helsingin keskustassa

Tieteellisessä kirjallisuudessa pidetään langattoman teknologian radiotaajuista säteilyä ympäristösaasteen muotona (Hardell 2019).

Maailman terveysjärjestön WHO:n alainen syöväntutkimusinstituutti IARC luokitteli radiotaajuisen säteilyn vuonna 2011 mahdollisesti karsinogeeniseksi (ryhmä 2B). Luokittelu kattaa muun muassa älypuhelinten, WiFin ja matkapuhelintukiasemien säteilyn.

Viime vuonna julkaistiin vertaisarvioidussa tiedelehdessä katsausartikkeli, jonka mukaan IARC:n tulisi luokitella radiotaajuinen säteily kiistatta karsinogeeniseksi eli varmasti syöpää aiheuttavaksi (ryhmä 1). Tutkijat katsoivat uuden tieteellisen näytön edellyttävän sitä (Miller 2018).

Yksistään WHO:n karsinogeenisuusluokittelun olisi pitänyt johtaa maailmanlaajuisesti varovaisuusperiaatteen toimeenpanoon eli radiotaajuiselle säteilylle altistumisen vähentämiseen. Toisin on kuitenkin käynyt.

Suomessa eduskunta muutti säteilylakia viime vuonna niin, että radiotaajuisen säteilyn suurin sallittu tehotiheys kasvoi eräin ehdoin 20-kertaiseksi aiempaan verrattuna. Muutos tehtiin, jotta 5G olisi helppo toteuttaa. Pidän eduskunnan hyväksymää raja-arvon nostoa järjettömänä ja vastuuttomana.

WHO:n karsinogeenisuusluokittelun jälkeen radiotaajuinen säteily on kasvanut myös Helsingissä rajusti, vaikka olisi pitänyt käydä toisin.

Seuraavassa kerron, millaisia säteilylukemia olen mitannut Helsingin kantakaupungin kohteissa. Käytin mittaria Cornet ED78S, jonka mittausalue on 100 MHz–8 GHz.

Espan teatterin pääty, tämä

1. Esplanadin puisto. Ravintola Teatterin puoleisessa päässä Esplanadin puistoa radiotaajuista säteilyä on keskimäärin noin 100 000 µW/m2, maksimissaan 195 000 µW/m2. Esplanadin puistossa on penkkejä, joten paikassa voidaan istua pitkiäkin aikoja. Tällöin altistutaan sitä tietämättä voimakkaalle radiotaajuiselle säteilylle.

 

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

2. Senaatintori. Senaatintorilla radiotaajuista säteilyä on keskimäärin 45 000 µW/m2, korkeimmillaan 131 000 µW/m2. Senaatintori ei ole vain läpikulkupaikka, vaan torilla voidaan viettää pitkiäkin aikoja esimerkiksi portailla istuen tai kun torilla järjestetään myyjäisiä tai juhlia.

 

Rikhardinkatu 1

3. Rikhardinkatu. Rikhardinkatu 2:n kohdalla radiotaajuista säteilyä on keskimäärin noin 200 000 µW/m2, maksimissaan 578 000 µW/m2. Voimakas säteily johtuu vastapäisen talon seinään kiinnitetyistä useista tukiasema-antenneista. Kohtalaisen voimakasta radiotaajuista säteilyä on myös vieressä sijaitsevan Picnic-kahvilan Rikhardinkadun puoleisissa sisätiloissa.

 

Erottajankatu

4. Erottaja. Erottajankatu 17:n kohdalla on radiotaajuista säteilyä keskimäärin 60 000 µW/m2.

 

Narinkkatori

5. Narinkkatori Kampissa. Narinkkatorin keskivaiheilla radiotaajuista säteilyä on keskimäärin noin 70 000 µW/m2 ja maksimissaan 132 000 µW/m2. Narinkkatorilla on töissä feissareita, jotka etsivät kuukausilahjoittajia kansalaisjärjestöille. He ovat jatkuvasti töissä torilla ja siten altistuvat päivästä toiseen voimakkaalle tukiasemasäteilylle.

 

Freda

6. Autotalo Kampissa. Autotalon vierellä bussipysäkillä, Fredrikinkatu 46:n kohdalla, radiotaajuista säteilyä on keskimäärin 65 000 µW/m2. Bussipysäkillä voidaan joutua odottamaan bussia parikymmentäkin minuuttia, joten odottaja joutuu seisomaan niin pitkään voimakkaassa säteilyssä.

 

Armour, Tapahtumapuisto

7. Töölönlahden tapahtumapuisto. Finlandia-talon takana Töölönlahden tapahtumapuistossa on radiotaajuista säteilyä keskimäärin noin 80 000 µW/m2. Korkeimmat lukemat ovat kuvan Armour-veistoksen vierellä, mutta runsasta säteilyä on myös lähistöllä olevalla lasten kiipeilypaikalla.

 

Oikokatu

8. Oikokatu. Talojen Oikokatu 4 ja 6 yhtymäkohdassa on katutasossa tukiasemasäteilyä keskimäärin noin 50 000 µW/m2. Voimakas säteily johtuu vastapäisen talon ränniin asennetuista tukiasemista. Pienistä ko’oistaan huolimatta niiden teho on kova. Voi arvioida, että Oikokatu 4:ssä ja 6:ssa on varsinkin kolmansien ja neljänsien kerrosten asunnoissa voimakasta tukiasemasäteilyä. Jos itse sattuisin asumaan noissa asunnoissa, muuttaisin heti pois.

Kruununhaassa on voimakasta tukiasemasäteilyä myös Kulmakadulla.

 

Cafe Carusel, tämä

9. Cafe Carusel lähiympäristöineen. Cafe Carusel on Merisatamanrannassa oleva suosittu kahvila. Sen katolla on hätkähdyttävä tukiasemapatteristo, jonka vuoksi kahvilan terassilla on radiotaajuista säteilyä 50 000-80 000 µW/m2. Terassin välittömässä ympäristössä radiotaajuista säteilyä on paikoin yli 100 000 µW/m2.

On nurinkurista, että paikassa, johon ihmiset tulevat viettämään vapaa-aikaa, on voimakasta säteilyä.

 

Valtioneuvoston linna

10. Valtioneuvoston linna. Valtioneuvoston linnan edustalla on tukiasemasäteilyä keskimäärin noin 50 000 µW/m2 ja enimmillään 105 000 µW/m2. Tukiasemapaneelin suunnasta voi päätellä, että voimakasta säteilyä suuntautuu myös kohti Valtioneuvoston linnan ikkunoita ja Aleksanterinkadun puoleisia sisätiloja.

Herää kysymys, missä määrin viime vuosien hallitusten hätäisesti valmistellut päätökset johtuvat siitä, että valtioneuvoston tiloissa on voimakasta radiotaajuista säteilyä. Radiotaajuisella säteilyllähän on havaittu olevan haitallisia neuropsykiatrisia vaikutuksia (Pall 2016).

Raju tukiasemasäteily johtuu operaattorien kilpailusta

Raju tukiasemasäteily Helsingissä ja muuallakin Suomen kaupungeissa johtuu operaattorien välisestä kilpailusta. Ne kilpailevat keskenään mobiilidatan nopeudessa. Operaattorit ovat saaneet voimakkaalla mainonnalla kuluttajat uskomaan, että mahdollisimman nopea mobiilidata hintaan mihin hyvänsä olisi heidänkin etunsa, vaikka niin ei tietysti ole. Kansalaisten etu olisi, että heidän terveytensä asetettaisiin etusijalle.

Toinen syy voimakkaaseen tukiasemasäteilyyn on operaattorien liiketaloudellista laskelmista johtuva. Kun tukiasemissa väännetään nupit kaakkoon, operaattorit pystyvät kattamaan suuremman alueen pienemmällä tukiasemamäärällä. Siinäkään ei ajatella kansalaisten terveyttä.

Suomessa käytössä tieteellisesti vanhentuneet säteilyn raja-arvot

Lukija saattaa kysyä, eikö Suomessa ole säteilyn raja-arvoja. On kyllä mutta radiotaajuisen säteilyn huikean korkeat raja-arvot eivät suojaa väestöä.
Suomessa ovat käytössä ICNIRPin radiotaajuisen säteilyn raja-arvot. Se on järjestö, joka on surullisenkuuluisa yhteyksistään mobiiliteollisuuteen (Investigate Europe).

Radiotaajuisen säteilyn voimassa olevat raja-arvot suojaavat vain 6-30 minuuttia kestävältä lämpövaikutukselta. Ne eivät suojaa radiotaajuisen säteilyn pitkäaikaisilta biologisilta vaikutuksilta, kuten syövältä.

On tieteellisesti osoitettu, että radiotaajuisella säteilyllä on biologisia vaikutuksia ja terveysvaikutuksia, joita aiheutuu paljon alle vanhentuneiden ICNIRPin raja-arvojen (Belpomme 2018).

Tutkijat vaativat varovaisuusperiaatteeseen perustuvia raja-arvoja

Nykyiset radiotaajuisen säteilyn raja-arvot suojaavat vain teknologiateollisuuden etuja, eivät väestön terveyttä.

Kansainvälisen 5G:n vastaisen vetoomuksen on allekirjoittanut 244 sähkömagneettisten kenttien tutkijaa. Nämä allekirjoittaneet tutkijat ovat julkaisseet yhteensä 2 000 vertaisarvioitua tieteellistä artikkelia, kuten Kalifornian yliopisto Berkeleyn osastonjohtaja tohtori Joel Moskowitz on selvittänyt (Moskowitz 2019).

Vetoomuksessa tutkijat vaativat 5G:n toimeenpanon keskeyttämisen lisäksi säteilyn raja-arvoja, jotka perustuvat biologisiin vaikutuksiin ja varovaisuusperiaatteeseen.

Varovaisuusperiaate on järkevä väestötason riskienhallinnan väline. Varovaisuusperiaate pitäisi panna täytäntöön, jos merkittävä osa tiedeyhteisöstä katsoo, että jokin ympäristöaltiste voi aiheuttaa haittaa kansanterveydelle.

Varovaisuusperiaatteella eli ennalta varautumisen periaatteella on myös tunnustettu asema EU:n peruskirjassa. Siinä sanotaan:

”Unionin ympäristöpolitiikalla pyritään suojelun korkeaan tasoon unionin eri alueiden tilanteiden erilaisuus huomioon ottaen. Unionin ympäristöpolitiikka perustuu ennalta varautumisen periaatteelle sekä periaatteille, joiden mukaan ennalta ehkäiseviin toimiin olisi ryhdyttävä, ympäristövahingot olisi torjuttava ensisijaisesti niiden lähteellä…” (EUR-Lex)

Jostain syystä tuota kohtaa ei kuitenkaan EU-tasolla sovelleta, kun on kysymys langattoman teknologian säteilystä. Teknologiateollisuuden taloudelliset intressit jyräävät.

Varovaisuusperiaatteeseen nojaavia raja-arvoja on muualla

Monissa maissa ja Euroopan kaupungeissa noudatetaan varovaisuusperiaatteeseen perustuvia radiotaajuisen säteilyn raja-arvoja. Ne ovat monta kertaa suomalaisia säteilyn raja-arvoja tiukempia.

Esimerkiksi Wienin raja-arvo radiotaajuiselle säteilylle on 10 000 µW/m2 ja Salzburgin 1 000 µW/m2. Liechtenstein asetti vuonna 2013 tavoitearvoksi noin 1 000 µW/m2. Suomea tuntuvasti alempia varovaisuusperiaatteeseen nojaavia säteilyn raja-arvoja on myös monilla muilla alueilla ja monissa muissa kaupungeissa.

Tutkijoiden koostamassa laajassa BioInitiative 2007 -raportissa suositeltiin ulkotilojen enimmäisarvoksi raja-arvoa 1 000 µW/m2. Mielestäni tämä taso sopisi myös Suomeen. Taso mahdollistaisi edelleenkin puhelujen puhumisen ja langattoman nettikäytön mutta vähentäisi tuntuvasti väestön passiivista ja vastentahtoista altistumista säteilylle.

Jos Suomessa välitettäisiin kansalaisten terveydestä, myös täällä asetettaisiin tukiasemasäteilylle varovaisuusperiaatteeseen nojaavat raja-arvot ja operaattorit pantaisiin kuriin.

Viitteet:
Bandara P, Carpenter DO. Planetary electromagnetic pollution: it is time to assess its impact. Lancet Planet Health. 2018 Dec;2(12):e512-e514.
Belpomme D, et al. Thermal and non-thermal health effects of low intensity non-ionizing radiation: An international perspective. Environ Pollut. 2018 Nov;242(Pt A):643-658.
Berkeley Talks transcript: Joel Moskowitz on the health risks of cell phone radiation. Berkeley News. 2019 July, 19.
Clegg FM, et al. Building science and radiofrequency radiation: What makes smart and healthy buildings. Building and Environment. 2019 Aug 6.
EUR-Lex.
Falcioni L, et al. Report of final results regarding brain and heart tumors in Sprague-Dawley rats exposed from prenatal life until natural death to mobile phone radiofrequency field representative of a 1.8 GHz GSM base station environmental emission. Environ Res. 2018 Aug;165:496-503.
Hardell L, et al. Environmental radiofrequency radiation at the Järntorget Square in Stockholm Old Town, Sweden in May, 2018 compared with results on brain and heart tumour risks in rats exposed to 1.8 GHz base station environmental emissions. World Academy Sci J. 2019;1:47-54.
Hardell L, et al. High radiofrequency radiation at Stockholm Old Town: An exposimeter study including the Royal Castle, Supreme Court, three major squares and the Swedish Parliament. Mol Clin Oncol. 2017 Apr;6(4):462-476.
Hardell L, et al. Radiofrequency radiation at Stockholm Central Railway Station in Sweden and some medical aspects on public exposure to RF fields. Int J Oncol. 2016 Oct;49(4):1315-1324.
Hardell L. World Health Organization, radiofrequency radiation and health – a hard nut to crack (Review). Int J Oncol. 2017 Aug;51(2):405-413.
How much is safe? Investigate Europe. March 14, 2019.
Investigate Europe. Mobile phones and health: is 5G being rolled out too fast? ComputerWeekly.com. 24.4.2019.
Levitt B, Lai H. Biological effects from exposure to electromagnetic radiation emitted by cell tower base stations and other antenna arrays. Environ Rev. 2010;18:369-95.
Miller AB, et al. Cancer epidemiology update, following the 2011 IARC evaluation of radiofrequency electromagnetic fields (Monograph 102). Environ Res. 2018 Nov;167:673-683.
Neufeld E, Kuster N. Systematic Derivation of Safety Limits for Time-Varying 5G Radiofrequency Exposure Based on Analytical Models and Thermal Dose. Health Phys. 2018 Sep 21.
Pall ML. Microwave frequency electromagnetic fields (EMFs) produce widespread neuropsychiatric effects including depression. J Chem Neuroanat. 2016 Sep;75(Pt B):43-51.
Russell CL. 5 G wireless telecommunications expansion: Public health and environmental implications. Environ Res. 2018 Aug;165:484-495.
Mainokset
Kategoria(t): Tukiasemasäteily, Uncategorized Avainsana(t): , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

26 vastausta artikkeliin: Rajua tukiasemasäteilyä Helsingin keskustassa

  1. Clason sanoo:

    Erittäin hyvä kirjoitus konkreettisine kuvineen, mittaustuloksineen sekä asiallisine teksteineen. Kiitos tästä. Tämä laittoi väkisinkin miettimään oman asuinkaupungin vastaavaa tilannetta kun on noiden ns. ”kuolemanlähettimien” määrä kasvanut täälläkin päin. Toivottavasti saadaan tähän nykytilanteeseen tolkkua ennen kuin suuri osa väestöstä on sairastunut erilaisiin mikroaaltosäteilystä johtuviin sairauksiin. Aika vaarallisilla vesillä mennään nykypäivänä kun noita tukiasemia tungetaan niin moneen paikkaan. Se on pöyristyttävää miten niitä sijoitetaan rakennuksiin niin että vastapuolella asuvat/oleskelevat joutuvat altistumaan suurillekin tehoille.

  2. Juhana Harju sanoo:

    Tiedoksi kaikille lukijoilleni näinkin blogini keskusteluohjeet. Keskustelu on tervetullutta ja eri mieltä saa olla. Haluan kuitenkin säilyttää blogissani miellyttävän ilmapiirin. Sen vuoksi en julkaise loukkaavia, tylyjä, halventavia tai jankkaavia viestejä. Kommenteissa on suositeltavaa pyrkiä ystävälliseen tai vähintäänkin neutraaliin tyyliin.

  3. Mika sanoo:

    Mikä mittari oli käytössä? Oliko koko spektri vai joku tietty taajuus millä mittasit. Huvitttavaa että mittasit Narikkatorilta keskimäärin 50mW/m2, ja Carusellin ympärillä >50mW/m2. Narikkatorilta löytyy kaikilta teleoperaattoreilta 5G, Carusellistä ei. Eli 5G on sinun omien mittauksien mukaan täysin turvallinen?!

    • Juhana Harju sanoo:

      Hei Mika,

      Mittarini oli Cornet ED78S. Minulla on ollut tilaisuus verrata sitä kalliseen ammattikäyttöön tarkoitettuun mittariin Narda 550, ja Cornet osoittautui yllättävän tarkaksi. Cornetissa ei ole taajuuserotinta, joten en pysty sanomaan mitään taajuuksista paitsi, että tietenkin oli kysymys radiotaajuisesta säteilystä. Mittarin mittausalue on 100 MHz–8 GHz.

      Caruselin kovat lukemat verrattuna Narinkkatoriin johtuvat nähdäkseni siitä, että tukiasemat ovat edellisessä hyvin lähellä, kun taas Narinkkatorin kaukana.

      5G ei missään nimessä ole turvallinen eikä sitä edes ole otettu missään käyttöön täydessä laajuudessaan. Suomessakin 5G:stä on otettu käyttöön vasta yksi taajuus: 3,5 GHz. Pidän 5G:tä vaarallisena ja holtittomana kokeiluna, johon ei olisi koskaan pitänyt lähteä. Kansainvälisen 5G-vetoomuksen 244 tutkijaa ovat kanssani samaa mieltä.

      • Mika sanoo:

        Kiitos vastauksesta.

        Narda löytyikin Googlella helposti joka onkin parin tuhannen euron mittari +ALV jne. Sitä vastoin Cornetistä tuli koko sivullinen vain Amazon/Ebay-mainoksia.
        Valmistajaa en äkkiseltään löytänyt, mutta löysin manuaalin/speksit. Ko. laitteen virhemarginaali on +/- 3,5dBm joka on siis n. 0.0022387211386W.
        3,5GHz taajuudella on liikennöity n.15v ajan esim. Wimaxilla n.20-50W tehoilla. Wifillä ollaan menty lähes sama aika 2,4GHz + viime aikoina 5GHz.
        Taajuuden noustessa sen ”läpäisykyky” heikkenee huomattavasti. Enemmän olisin ollut huolissani 70- ja 80-luvulla ARP ja NMT-aikakaudella. Tai DVB-T2 lähettimistä, joissa onkin jo kilowatteja lähetysteho. Periaatteessa varmaan koko Pasilan ympäristö pitäisi olla kuollut?

      • Juhana Harju sanoo:

        Nardan hinta näyttää olevan 5 769,20 euroa:

        https://www.narda-sts.com/en/wideband-emf/nbm-550/

  4. Juhana Harju sanoo:

    Hei Mika,

    Jos lukee tutkimuksia, niin uudemman sukupolven matkapuhelinteknologioissa ei ole ongelmallista ainoastaan teho vaan myös pulssimaisuus, signaalin modulointi sekä äärimmäiset tehon vaihtelut. Kaikki nämä tulevat vain kasvamaan 5G:n myötä. Juuri näitä tekijöitä tutkijat pitävät biologisesti kaikkein aktiivisimpina. Siten ei pidä katsoa vain tehotiheyksiä, vaikka silläkin tietysti on merkitystä. Biologinen aktiivisuus tarkoittaa esimerkiksi kykyä aiheuttaa vaikutuksia solutasolla.

  5. Mikko Ahonen sanoo:

    Hyvin Juhana havainnollistit suurta terveys- ja ympäristöongelmaa mittausten ja kuvien kautta.

    Lääkäri Lennart Hardellin johtaman tutkimusryhmämme mittauksissamme Tukholmassa toimme esille terveysriskit, esimerkkejä 2 julkaisustamme:
    https://www.spandidos-publications.com/ijo/49/4/1315?text=fulltext
    http://worldacademyofsciences.com/journal/WASJ-104_HARDELL.pdf

    Korostan, että nuo Helsingissä mittaamasi tasot yksityisasuntojen lähellä ovat ongelmallisia myös kiinteistöjen arvon ja jälleenmyynnin näkökulmasta. Myyjä kun ei voi/saa aiheuttaa terveysriskiä ostajalla pimittämällä olennaista tietoa asumisterveyttä heikentävästä asiasta.

    Ennakoin, että tästä tulee lähikuukausina useita ennakkotapauksia eri maista. Raja-arvojahan jo nyt kritisoi yli 200 tutkijaa: http://www.emfscientist.org ja http://www.5gappeal.eu .

  6. Casper sanoo:

    Hei. Kirjoitit:

    ”Suomessa eduskunta muutti säteilylakia viime vuonna niin, että radiotaajuisen säteilyn suurin sallittu tehotiheys kasvoi eräin ehdoin 20-kertaiseksi aiempaan verrattuna. Muutos tehtiin, jotta 5G olisi helppo toteuttaa.”

    Mistä nämä uudet raja-arvot tai ehdot löytää?

    Finlex:stä löysin lakiuudistuksen, mikä on ilmeisesti tämä?
    https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2018/20180859

    Tuossa ei kuitenkaan käsittääkseni ole mitään konkreettisia raja-arvoja mainittu.
    Yritin seuraavaksi etsiä STUK:n sivuilta tietoa, mutta sivusto on viidakko.
    Onko sinulla jotain hyviä linkkejä aiheesta tallessa?

    • Juhana Harju sanoo:

      Hei Casper,

      Maksimitehotiheys on piilotettu lain liitetiedoston Taulukon 1.5 alaviitteeseen, jossa sanotaan: ”Taulukossa 1.5 paikallinen tehotiheys, joka määritellään keskiarvona 1 cm2:n pinta-alalta, ei saa olla suurempi kuin 200 W/m2.”

      https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2018/20181045

      Lataa tuon sivun alalaidasta liitetiedosto PDF:nä.

      Herää kysymys, ovatko kansanedustajat viime vuonna tienneet, että he ovat hyväksyneet radiotaajuisen säteilyn raja-arvon noston 20-kertaiseksi aiemmasta. Arvelen, että eivät vaan että laki on tuolta osin ajettu läpi sammutetuin lyhdyin.

  7. Pekka sanoo:

    Onko tietoa paljonko syöpää on Lahdessa tai paljonko se lisääntyi sen jälkeen kun Lahden radioasema otettiin käyttöön? Sehän rakennettiin 1928 ja lopetettiin 1993. Tehot olivat niin suuret, että kuulemma lähistöllä purkausputkilamput hehkuivat, vaikka lamput nurkassa kytkemättöminä.

  8. railamar sanoo:

    Hei Juhana, kuinka voin estää parhaiten tukiaseman rakentamisen kotini lähelle? Mitä reitti/mihin tutkimuksiin vetoamisen arvelet parhaaksi tavaksi vaikuttaa paikallisesti tähän? terv. Raila Knuuttila

  9. Asko AM sanoo:

    Kiitos Juhana informatiivisesta jutusta ja vaivannäöstäsi asiassa.
    Onko eduskunnassa tai Helsingin kaupungin päättäjissä ketään, kuka olisi osoittanut kiinnostusta aiheeseen?
    Tietääkö joku jotain Turun arvoista? Muistelen, että jossain Ylen dokumentissa kerrottiin esim. Turun torilla olevan aika korkeita arvoja…
    Saako Suomessa jostain vuokrata laitteita, joilla voisi mittailla säteilyarvoja kotonaan?

    • Juhana Harju sanoo:

      Hei Asko,

      Kiitos tunnustuksesta 🙂 Eduskunnassa turkulainen kansanedustaja Eeva-Johanna Eloranta on näkyvimmin ja voimakkaimmin puhunut siitä, että langattoman teknologian säteilyyn liittyy riskejä. Hän on esimerkiksi järjestänyt eduskunnassa seminaarin, johon hän oli kutsunut asiantuntijoita puhumaan aiheesta. Eloranta on myös julkaissut pienen e-kirjan aiheesta.

      Sitten vuoden 2014 Elorantakaan ei ole pitänyt aihetta juurikaan esillä. Ehkä se johtuu siitä, että hänen ponnistelunsa eivät johtaneet tuloksiin.

      Eräät kansanedustajat ovat tehneet kirjallisia kysymyksiä sähkömagneettiseen säteilyyn, kuten tukiasemiin, kännykkäsäteilyyn ja sähköherkkien sosiaaliturvaan liittyen. Ne eivät ole johtaneet mihinkään vaan asianosaiset vastuuministerit ovat aina torjuneet ajatukset, että langattoman teknologian säteilystä voisi olla mitään haittaa. Vastuuministerien haamukirjoittajana on oletettavasti ollut Säteilyturvakeskus, joka denialistisesti kieltää tieteellisissä tutkimuksissa havaitut haitat.

      Harvardin yliopiston etiikan laitoksen julkaisemassa Norm Alsterin e-kirjassa Captured Agency: How the Federal Communications Commission is Dominated by the Industries it Presumably Regulates (2015) on kuvattu vakuuttavasti, miten teknologiateollisuus on onnistunut kaappaamaan FCC:n, joka on sikäläinen valvontaviranomainen, jonka pitäisi valvoa ja rajoittaa langattoman teknologian säteilyä, Se, miten kirjassa kuvataan FCC:tä, pätee yleisellä tasolla myös Säteilyturvakeskukseen. Myös se toimii täysin mobiiteollisuuden toiveiden mukaisesti ja eikä suojele väestöä — meitä — radiotaajuisen säteilyn haitoilta.

  10. Markku Saari sanoo:

    HYWÄ JUHANA!
    Onko tekstisi tekijäoikeuksiesi takana, voiko sitä siteerata, kopioda, näyttää epäiliöille ja foliohatuiksi nimitteleville?
    Wastahakoisille lääkäreille, tympeille kunnanisille, wifissä syöpää itselle ja kersoille kerääville opeille ja muuten vaan pimeydessä tarpovalle katajaiselle kansalle?
    Kiitti vastauksesta! Yst. Terv. Markku Saari

    • Juhana Harju sanoo:

      Hei Markku,

      Tekstiäni saa luonnollisesti lainata normaalien lainauskäytäntöjen mukaan eli on suotavaa laittaa suora lainaus lainausmerkkeihin ja ilmoittaa lähde.

  11. markku saari sanoo:

    Kiitos Juhana! Muuta en nyt jaksa täs kirjaston wifin loistees sanoa.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s