Langattomien laitteiden 10 terveyshaittaa

Lähes kaikilla on nykyisin älypuhelin. Niitä käytetään päivittäin niin paljon, että on syytä pohtia myös niiden mahdollisia terveyshaittoja. Kerron seuraavassa haitoista ja riskeistä, joita älypuhelinten käytöllä on havaittu olevan.

1. Älypuhelinten ja tablettien käyttö heikentää näköä

Älypuhelinten ja tablettien käyttö on lisännyt huomattavasti myopiaa eli likinäköisyyttä. Se johtuu optikoiden mukaan kahdesta asiasta: lähelle katsotaan liian pitkiä aikoja eikä ulkona olla riittävästi valoisaan aikaan.

Pari vuotta sitten Nature-tiedelehdessä julkaistiin artikkeli The Myopia Boom. Lehden pääartikkelina ilmestyneessä jutussa käsiteltiin likinäköisyyden rajua, epidemian kaltaista lisääntymistä. Kirjoituksessa pohdittiin syitä likinäköisyyden lisääntymiseen ja sitä, mikä voisi auttaa siihen.

Juttua varten haastatellun tutkijan Ian Morganin mukaan lasten tulisi viettää päivittäin ainakin kolme tuntia vähintään 10 000 luksin valaistuksessa ehkäistäksemme myopiaa. Käytännössä se merkitsee sitä, että lasten tulisi viettää enemmän aikaa ulkosalla päiväsaikaan (Dolgin 2015).

Älypuhelinta käyttävillä on myös havaittu enemmän silmiin liittyviä ongelmia, kuten silmien punoitusta, näköhäiriöitä, eritystä silmistä, tulehdusta, kyynelten vuotamista tai silmien kuivuutta.

Korealaisessa tutkimuksessa selvitettiin älypuhelinten käytön yhteyttä silmäongelmiin teini-ikäisillä. Tutkimuksessa havaittiin, että päivittäin älypuhelimia paljon käyttäneillä teineillä oli yli 2 kertaa enemmän silmiin liittyviä ongelmia kuin niitä vain vähän käyttäneillä.

Samassa tutkimuksessa runsas elinikäinen älypuhelinten käyttö oli vielä voimakkaammin yhteydessä suurempaan riskiin kärsiä useista silmiin liittyvistä ongelmista – eniten elämänsä aikana älypuhelinta käyttäneillä oli monia silmiin liittyviä ongelmia 3 kertaa useammin kuin teineillä, jotka olivat käyttäneet älypuhelinta elämänsä aikana vain vähän (Kim 2016).

Jos haluaisimme tukea lasten näön pysymistä hyvänä, oppitunteja tulisi pitää valoisaan aikaan ulkosalla ja ilman laitteiden samanaikaista tuijottelua. Liikuntaa tulisi harrastaa nykyistä enemmän ulkona, ja monia tunteja voitaisiin pitää luonnossa.

2. Älylaitteiden käyttö heikentää ryhtiä

Älypuhelinten seurassa vietetään päivittäin aikaa tuntien ajan. Useimmiten niitä käytetään kumarassa asennossa, pää painuneena alas. On havaittu, että tällainen käyttö johtaa jo lapsilla yläselän ryhdin kumartumiseen eli ns. someniskaan (Savela 2017).

”Nuorten ja lasten ryhti on muuttunut sellaiseksi istumaryhdiksi, että ollaan vähän kumarassa olkapäät eteenpäin”, kuvaillaan Helsingin Sanomien artikkelissa (Kylmänen 2016).

Suomalaisen Move-tutkimuksen mukaan jopa tuhannet tytöt ja pojat eivät kykene istumaan selkä suorassa. Saman tutkimuksen mukaan 16 prosenttia viidesluokkalaisista pojista ei pääse kunnolla kyykkyyn.

Älypuhelinten vaikutusta niskan ja yläselän asentoon on myös tutkittu. Korealaisessa nuorista aikuisista koostuneessa tutkimuksessa havaittiin, että älypuhelimia vähintään 4 tuntia päivässä käyttäneiden kaularangan asennon kulma oli kumarampi verrattuna kännykkää vähemmän käyttäneiden kaularangan asentoon (Jung 2016).

Samassa tutkimuksessa havaittiin myös, että runsaasti älypuhelinta päivässä käyttäneiden hengityksen toiminta oli heikompaa.

Johtopäätöksissään tutkijat totesivat, että älypuhelinten runsas käyttö voi vaikuttaa haitallisesti niin ryhtiin kuin hengityksen toimintaankin.

3. Älypuhelinten runsas käyttö heikentää kuntoa

Koululaisten liikunta on vähentynyt jatkuvasti, paljastaa suomalainen Liitu-tutkimus, jonka tuloksista kerrottiin vuoden 2016 lopulla. Erityisesti yläkoululaiset liikkuvat liian vähän.

Liikunnan vähyyttä pidetään lapsillakin merkittävänä kansanterveydellisenä riskitekijänä. Lähes 40 prosenttia yhdeksäsluokkalaisista liikkuu niin vähän ja istuu niin paljon, että riski sairastua myöhemmällä iällä elintasosairauksiin, kuten kakkostyypin diabetekseen, kasvaa merkittävästi.

”Jos heidän tämän hetkinen elämäntapansa jää päälle, niin elintasosairaudet rupeavat olemaan osa heidän arkeaan huomattavasti aiemmin kuin nykyisillä yli viisikymppisillä”, sanoo lääketieteen tohtori Tommi Vasankari Helsingin Sanomien artikkelissa (Kylmänen 2016).

Syynä liikunnan vähäisyyteen pidetään ennen kaikkea langattomien laitteiden liiallista käyttöä. Älypuhelimien näprääminen ja pelaaminen vie monilla lapsilla niin paljon aikaa, että liikunnalle ei jää aikaa. Liitu-tutkimuksen mukaan vain 5 prosenttia suomalaisista lapsista ja nuorista täyttää nykyisin ruutuajan suosituksen, joka on vähemmän kuin kaksi tuntia ruutuaikaa päivässä (Kokko 2015).

Myös runsaasti kännykkää käyttävien opiskelijoiden kunto on heikompi. Yhdysvaltalaistutkimuksessa verrattiin kännykkää runsaasti käyttävien noin 20-vuotiaiden opiskelijoiden kuntoa kännykkää vain vähän vuorokaudessa käyttävien kuntoon. Tuloksena havaittiin, että kännykkää runsaasti käyttävien opiskelijoiden aerobinen kunto on heikompi kuin sitä vain vähän käyttävien (Lepp 2013).

Tutkijat selvittivät lisäksi haastattelukysymyksin sitä, miksi kännykkää runsaasti käyttävien liikunta väheni. Kävi ilmi, että kännykkää käyttäneillä oli tapana ohittaa tilaisuuksia liikuntaan ja viettää sen sijaan aikaa esimerkiksi Facebookissa tai Twitterissä.

Johtopäätöksissään tutkijat totesivat, että kännyköiden käyttö voi vähentää liikuntaa ja heikentää aerobista kuntoa.

4. Päänsärkyä pitkistä kännykkäpuheluista

Korealaisessa tutkimuksessa selvitettiin kännyköiden käytön yhteyttä huonoon terveyteen. Tutkimuksessa havaittiin, että kännykän käyttö on päänsäryn riskitekijä. Erityisesti pitkät kännykkäpuhelut yhdistyivät päänsäryn riskiin. Tutkimuksessa arvioitiin myös, että päänsärkyä aiheuttava vaikutus voi olla krooninen (Cho 2016).

Viime aikoina on myös havaittu, että pikkulasten migreenit ovat yleistyneet huomattavasti. Syynä voi olla huomattavasti lisääntynyt langattoman teknologian radiotaajuinen säteily.

5. Kännykän käyttö lisää tinnituksen riskiä

Tinnitus on korvien soimista tai huminaa, jolle ei yleensä löydy elimellistä syytä. Vuonna 2010 julkaistussa tapaus-kontrollitutkimuksessa havaittiin, että yli 4 vuotta jatkunut kännykän käyttö lähes kaksinkertaisti tinnituksen riskin verrattuna kännykkää käyttämättömiin (Hutter 2010).

Myöhemmän katsausartikkelin johtopäätösten mukaan kännyköiden käytössä kannattaa olla varovainen, jotta voidaan ehkäistä kuulovaurioita sekä tinnituksen alkamista tai pahenemista (Medeiros 2016).

6. Älypuhelinten käyttö aiheuttaa voimakasta riippuvuutta

Unkarilaisen yliopiston tekemässä tutkimuksessa selvitettiin, miten 18–26-vuotiaat nuoret aikuiset reagoivat, kun he joutuvat eroon älypuhelimistaan. Tutkittavien puhelimet vietiin lukittuun kaappiin, ja tutkijat seurasivat, miten tutkittavat siihen reagoivat.

Tutkijat havaitsivat, että puhelimesta eroon joutuminen aiheutti nuorille aikuisille traumaperäisen stressin oireita, kuten nopeutunutta sydämen sykettä, nykimistä ja raapimista. Samanlaisia oireita esiintyy esimerkiksi pikkulapsilla, kun heidän erotetaan vanhemmistaan. Tutkittavat, jotka oli erotettu puhelimistaan, yrittivät korjata tilaa lähestymällä kaappia, johon puhelimet oli lukittu (Konok 2017).

Olisi tervettä, että kiintymyssuhteita muodostuu esimerkiksi lapsen ja vanhemman välille tai puolisoiden välille. Sen sijaan on epätervettä, että voimakasta riippuvuutta muodostuu ihmisen ja teknisen laitteen välille.

7. Kännyköiden käyttö haittaa koululaisten unta

Kännykät haittaavat lasten ja teinien unta 20 tutkimukseen perustuvan koostetutkimuksen mukaan. Jama Pediatric -tiedelehdessä julkaistun koosteen mukaan langattomien laitteiden käyttö vuoteessaoloaikana yhdistyi voimakkaasti riittämättömään unen määrään, huonoon unen laatuun sekä voimakkaaseen päiväaikaiseen väsymykseen (Carter 2016).

Huomionarvoista tutkimustuloksissa on se, että pelkkä tekninen mahdollisuus langattoman teknologian käyttöön yöllä, siis ilman laitteiden käyttöä tuohon aikaan, yhdistyi riittämättömään unen määrään, heikkoon unen laatuun ja voimakkaaseen päiväaikaiseen väsymykseen.

Viimeiset havainnot voivat johtua esimerkiksi siitä, että päällä olevat langattomat verkot heikentävät yöunta radiotaajuisen säteilyn vuoksi. Toinen mahdollisuus on se, että laitteiden päiväaikainen käyttö voi haitata unta myöhemmin yöllä.

8. Langattomien laitteiden käyttö heikentää sperman laatua

Meta-analyysit eli monien tutkimusten koostetutkimukset ovat tieteellisen näytön hierarkiassa korkealla. Merkittävää on, että on olemassa jo koostetutkimustasoista näyttöä siitä, että matkapuhelinten säteily heikentää sperman laatua.

Vuonna 2014 julkaistiin meta-analyysi, jossa selvitettiin kännykkäsäteilyn vaikutusta siittiöiden liikkuvuuteen ja elinvoimaan sekä siittiöiden määrään siemennesteessä. Yhdeksään aiempaan tutkimukseen perustuvan koostetutkimuksen mukaan matkapuhelinten säteily heikentää sperman liikkuvuutta 8 prosentilla ja elävyyttä 9 prosentilla (Adams 2014). Tutkimuksessa oli lisäksi viitteitä siitä, että matkapuhelinten säteily vähentää siittiöiden määrää siemennesteessä. Tältä osin tulokset olivat kuitenkin vähemmän selviä.

Koostetutkimuksessa arvioitiin, että haitallinen vaikutus spermaan ei enimmäkseen johdu lämpövaikutuksesta. Kännyköiden säteilyn arvioitiin vaikuttavan spermaan haitallisesti pääasiassa sillä mekanismilla, että se lisää oksidatiivista stressiä ja edelleen DNA-vaurioita.

Kännyköiden säteilyn on arvioitu olevan haitallista jo ennen tämän meta-analyysin julkaisua. Stanton Glantz on kalifornialaisen yliopiston (UCSF) lääketieteellisen tiedekunnan professori. Vuonna 2012 julkaistussa, jatko-opiskelijoille tarkoitetussa Primer of Biostatistics -kirjassa hän toteaa:

”Ottaen huomioon kaiken sen informaation, jota olemme käsitelleet matkapuhelimiin ja spermaan liittyen, voimme luottavaisesti todeta, että matkapuhelimet vaikuttavat haitallisesti spermaan.” (Glantz 2012).

Kännyköiden lisäksi myös WiFi-yhteydellä varustetun kannettavan tietokoneen on havaittu olevan haitallista miehen hedelmällisyydelle. WiFi-yhteydellä varustetun kannettavan tietokoneen on havaittu vähentävän siittiöiden liikkuvuutta ja aiheuttavan katkeilua niiden DNA:ssa (Avendaño 2010).

Kännyköiden käyttö on yhdistetty myös erektiohäiriöihin. Eräässä pienessä tutkimuksessa verrattiin 20 erektiohäiriöistä valittavaa miestä 10 mieheen, joilla ei ollut erektio-ongelmia.

Tutkimuksessa havaittiin, että ryhmien välillä ei ollut eroa iässä, painossa, pituudessa eikä testosteronitasoissa. Sen sijaan erektiohäiriötä valittaneiden miesten havaittiin pitävän kännykkää pidempään päällä kuin miesten, joilla ei ollut erektiohäiriötä (Al-Ali 2013).

9. Älypuhelinten käyttöä epäillään kilpirauhassyöpien yleistymisen syyksi

Kilpirauhassyövät ovat yleistyneet maailmanlaajuisesti, ja Etelä-Koreassa ne ovat nykyisin yleisin syöpä. Kilpirauhassyöpien on havaittu yleistyneen myös Pohjoismaissa (Carlberg 2016).

Kilpirauhassyöpien lisääntymisen syyksi epäillään parantunutta diagnostiikkaa mutta myös tietokonetomografioiden yleistymistä ja älypuhelinten käyttöä. Toisin kuin vanhemman sukupolven kännyköissä, älypuhelimissa on antenneja myös puhelimen alaosassa. Siten kaulan alueelle ja kilpirauhaseen kohdistuu paljon radiotaajuista säteilyä, varsinkin jos puhelimella puhutaan paljon ilman handsfreetä.

Tähän mennessä ainakin 11 tieteellisessä artikkelissa on arvioitu kännykkäsäteilyn vaikutusta kilpirauhasen toimintaan. Esimerkiksi israelilaistutkimuksessa on havaittu, että radiotaajuinen säteily kiihdyttää ihmisen kilpirauhassolujen jakautumista.

Tutkimusnäyttöä kännykkäsäteilyn ja kilpirauhasen toiminnan yhteydestä on selostanut tohtori Joel M. Moskowitz tiedebloginsa kirjoituksessa (Moskowitz 2016).

10. Kännyköiden radiotaajuinen säteily aiheuttaa aivokasvaimia

Uudessa systemaattisessa katsauksessa on havaittu, että pitkäaikainen kännykänkäyttö lisää aivokasvainten riskiä. Kaiken kaikkiaan katsauksessa havaittiin, että pitkäaikainen tai runsas kännykän käyttö yhdistyy 33 prosenttia suurempaan aivokasvainten riskiin. Pitkäaikainen käyttö määriteltiin katsauksessa vähintään 10 vuotta kestäneeksi käytöksi.

Kun tutkijat tarkastelivat erikseen menetelmiltään laadukkaimpia tutkimuksia, he havaitsivat, että näissä tutkimuksissa kännyköiden käyttö yhdistyi voimakkaammin riskiin kuin menetelmiltään heikompilaatuisissa tutkimuksissa. Laadukkaimmissa tutkimuksissa aivokasvainriski kasvoi pienimmillään 1,2-kertaisesti ja suurimmillaan 2,6-kertaisesti verrattuna kännykkää käyttämättömiin (Prasad 2017).

Todellisuudessa riski voi olla vieläkin suurempi, sillä useimmiten tutkimuksissa on tutkittu vain kännykänkäyttöä aikuisilla mutta nykyisinhän kännykän käyttö aloitetaan hyvin varhain, Suomessa yleensä jo alle kouluikäisenä. Tiedelehden artikkelissa todetaan:

”Ruotsissa tehdyt tutkimukset viittaavat siihen, että langattomien puhelinten tai matkapuhelinten käytön alle 20 vuoden iässä aloittaneilla on suurempi kuin nelinkertainen ipsilateraalisen gliooman riski.” (Davis 2013)

Interphone-tutkimuksen tarkemmat analyysit osoittavat lisäksi kasvainten on havaittu muodostuvan todennäköisemmin lähelle sitä aivojen aluetta, jonka lähellä kännykkää on käytetty. Se vahvistaa tieteellistä näyttöä siitä, että kännykät todellakin ovat kasvainten syytekijä (Grell 2016).

Tieteellistä näyttöä, että kännykät aiheuttavat syöpää, vahvistavat myös kalliin ja laajan yhdysvaltalaisen NTP-tutkimuksen tulokset. Tässä laadukkaaksi arvioidussa suurtutkimuksessa havaittiin, että kännyköiden radiotaajuinen säteily aiheutti kasvaimia tai niiden esiasteita joka kahdennelletoista koirasrotista (Wyde 2016).

Monet merkittävät instanssit, kuten Euroopan ympäristökeskus EEA ja Yhdysvaltain lastenlääkärien järjestö, suosittelevat varovaisuusperiaatteen soveltamista kännykänkäytön haittavaikutusten vähentämiseksi. Käytännössä se voi tarkoittaa esim. kännykän käytön vähentämistä ja handsfreen käyttöä silloin, kun kännykällä puhutaan, sekä langattomien verkkojen korvaamista langallisilla Internet-yhteyksillä kouluissa ja kodeissa.

Tarvitaan toimenpiteitä älylaitteiden käytön vähentämiseksi

Älylaitteiden runsas käyttö heikentää siis terveyttä monella osa-alueella. Kaiken kaikkiaan voidaan sanoa, että älypuhelinten ja tablettien ympärillä pyörivästä elämästä on tullut kansanterveydellinen ongelma. Siihen pitäisi siksi myös suhtautua sellaisena.

Maailman Terveysjärjestö WHO onkin jo ilmaissut huolensa asiasta (Pasha-Robinson 2017). Meillä Suomessa sen sijaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Säteilyturvakeskus tai Sosiaali- ja terveysministeriö eivät toistaiseksi ole tehneet mitään älylaitteiden liikakäytön vähentämiseksi. Näiden instanssien toimettomuuden taustalla saattaa olla korruptiota tai se voi olla vain mobiiliteollisuuden voimakkaan lobbauksen seurausta.

Asiassa olisi viimein järkevää tarttua ripeästi toimeen. Älylaitteiden runsaaseen käyttöön tulisi alkaa suhtautua tupakan kaltaisena riskitekijänä. Laitteiden terveydelle haitallista liikakäyttöä, joka on hyvin yleistä etenkin nuorissa ikäluokissa, tulisi vähentää konkreettisilla toimenpiteillä.

Lähteitä päivitetty 1.12.2017.

Viitteet:

Adams JA, et al. Effect of mobile telephones on sperm quality: a systematic review and meta-analysis. Environ Int. 2014 Sep;70:106-12.

Ahlfors K. Kännyköiden ja tablettien käyttö lisännyt lasten näköongelmia – silmälihakset jumissa, ei näe lähelle eikä kauas. MTV Uutiset. 2.2.2017.

Al-Ali BM, et al. Cell phone usage and erectile function. Cent European J Urol. 2013;66(1):75-7.

Avendaño C, et al. Use of laptop computers connected to internet through Wi-Fi decreases human sperm motility and increases sperm DNA fragmentation. Fertil Steril. 2012 Jan;97(1):39-45.e2.

Carlberg M, et al. Increasing incidence of thyroid cancer in the Nordic countries with main focus on Swedish data. BMC Cancer. 2016 Jul 7;16:426.

Carter B, et al. Association Between Portable Screen-Based Media Device Access or Use and Sleep Outcomes: A Systematic Review and Meta-analysis. JAMA Pediatr. 2016 Dec 1;170(12):1202-1208.

Cho YM, et al. A follow-up study of the association between mobile phone use and symptoms of ill health. Environ Health Toxicol. 2016 Dec 29.

Davis DL, et al. Swedish review strengthens grounds for concluding that radiation from cellular and cordless phones is a probable human carcinogen. Pathophysiology. 2013 Apr;20(2):123-9.

Dolgin E. The myopia boom. Nature. 2015 Mar 19;519(7543):276-8.

Glantz SA. Primer of biostatistics. 7th ed. San Francisco: The McGrawHill Companies; 2011. p. 247.

Grell K, et al. The Intracranial Distribution of Gliomas in Relation to Exposure From Mobile Phones: Analyses From the INTERPHONE Study. Am J Epidemiol. 2016 Dec 1;184(11):818-828.

Gustafsson E, et al. Texting on mobile phones and musculoskeletal disorders in young adults: A five-year cohort study. Appl Ergon. 2017 Jan;58:208-14.

Hutter HP, et al. Tinnitus and mobile phone use. Occup Environ Med. 2010 Dec;67(12):804-8.

Jung SI, et al. The effect of smartphone usage time on posture and respiratory function. J Phys Ther Sci. 2016 Jan;28(1):186-9.

Kim J, et al. Association between Exposure to Smartphones and Ocular Health in Adolescents. Ophthalmic Epidemiol. 2016 Aug;23(4):269-76.

Kokko S, Hämylä R (toim.). Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa. LIITU-tutkimuksen tuloksia 2014. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2015:2.

Konok V, et al. Mobile attachment: Separation from the mobile phone induces physiological and behavioural stress and attentional bias to separation-related stimuli. Computers in Human Behavior 71 (2017) 228e239.

Kylmänen E. Osa lapsista ei pääse enää kyykkyyn eikä pysty istumaan selkä suorassa – tutkimus piirtää karun kuvan koululaisista. Helsingin Sanomat. 15.12.2016.

Lepp A, et al. The relationship between cell phone use, physical and sedentary activity, and cardiorespiratory fitness in a sample of U.S. college students. Int J Behav Nutr Phys Act. 2013 Jun 21;10:79.

Medeiros LN, Sanchez TG. Tinnitus and cell phones: the role of electromagnetic radiofrequency radiation. Braz J Otorhinolaryngol. 2016 Jan-Feb;82(1):97-104.

Moskowitz JM. Long-term cell phone use increases brain tumor risk. Electromagnetic Radiation Safety blog. Feb. 20, 2017.

Moskowitz, JM. Thyroid Cancer & Mobile Phone Use. Electromagnetic Radiation Safety blog. Dec. 20, 2016.

Pasha-Robinson L. Dramatic rise in screen time putting children’s health at risk, WHO warns. Independent. 16 May 2017.

Prasad M, et al. Mobile phone use and risk of brain tumours: a systematic review of association between study quality, source of funding, and research outcomes. Neurol Sci. 2017 May;38(5):797-810.

Rosen LD, et al. Media and technology use predicts ill-being among children, preteens and teenagers independent of the negative health impacts of exercise and eating habits. Comput Human Behav. 2014 Jun;35:364-375.

Savela S. Keski-ikäisten vaivat iskevät jo lapsena – entinen emännänkyhmy on nyt someniska. Yle Uutiset 13.3.2017.

Smartphone addiction creates imbalance in brain. EurekAlert 30.11.2017.

Wyde M, et al. Report of Partial findings from the National Toxicology Program Carcinogenesis Studies of Cell Phone Radiofrequency Radiation in Hsd: Sprague Dawley® SD rats (Whole Body Exposure). bioRxiv. 2016 Jun 23.

Mainokset
Kategoria(t): Uncategorized Avainsana(t): , , , , , , , , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

2 vastausta artikkeliin: Langattomien laitteiden 10 terveyshaittaa

  1. Kerroit kyllä kännyköiden aiheuttamasta unen puutteesta. Tässä on asiaa käsitelty toisella tavalla. Oletko kokeilut jo F.Lux-ilmaisohjelmaa? https://valaistusta.wordpress.com/2016/05/18/valta-kirkasta-valoa-iltaisin/

    • Juhana Harju sanoo:

      Hei Ilkka,

      Kiitos kommentista. F.lux oli käytössäni jonkin aikaa mutta se alkoi haitata selaimeni toimintaa, joten poistin sen. F.lux vaikuttaa pelkästään näytön valon väriin. Itse en usko, että älylaitteiden unta heikentävä vaikutus selittyy pelkästään sinisellä valolla. Eräs melatoniinin eritystä tutkinut tutkija oli sitä mieltä, että aivot eivät kykene erottamaan langattoman teknologian mikroaaltosäteilyä näkyvästä valosta, vaan niin näkyvä valo kuin älylaitteiden mikroaaltosäteilykin vähentävät melatoniinin tuotantoa. Kolmantena syynä voi olla lisäksi se, että älypuhelinten levoton selailu iltaisin voi itsessään heikentää unta.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s